Pyhä Kolminaisuus - treeni, ravinto ja lepo

''Mihin mahaan sä ton kaiken syöt?!''
Yllämainittu kysymys on tullut mulle viimeisen vuoden aikana tutummaksi kuin Seppälän alennusmyyntikori. Mä syön 5-7 kertaa päivässä, tuhdin aamupalan, ison lounaan ja vielä isomman päivällisen, iltapalan ja treeneistä riippuen 1-3 välipalaa päivässä. Silti ruokamäärä tuntuu välillä liian vähäiseltä, joinakin päivinä kun tunnen itseni nälkäiseksi kuin keskitysleiriltä karannut. Mä siis nukun paljon (n.9-10 tuntia yössä), treenaan paljon-ja yllätys yllätys myös syön paljon. Harvoin on sellaisia päiviä, että söisin alle 2000kcal.

Mä olen aina viitannut kintaalla paapatuksille milloin mistäkin pinnalla olevasta 5:2-, kaalikeitto- vähähiilihydraattisesta-, paleo-, lume- tai havunneulasdieetistä, joissa lupaillaan kuut taivaalta ja painonpudotusvauhti luokkaa kilo päivässä. Sen sijaan pidän (ja olen aina pitänyt) tärkeänä keskittyä niihin kolmeen kuuluisaan peruspilariin: liikuntaan, ruokaan ja lepoon. Niiden avulla ja tasapainottamalla ne sopivasti on mahdollista saavuttaa kokonaisvaltainen mielen ja kehon hyvinvointi. Tavoitteesta riippumatta - oli se sitten laihduttaminen, kiinteytyminen tai lihasmassan kerääminen - tulosten saavuttaminen ei ole tähtitiedettä. Yhteenkään edellemainituista *jännitys tiivistyyyyyy* ei tarvitse riuduttaa itseään paastoamalla tai syödä Nutrilett-painonpudotus''ruokia''. Ei. Kyllä se on se pyhä yksinkertaisuus joka näissä hommissa hakkaa kaikenmaailman Nutriletit ja Putriletit ihan kuus nolla.

Ruoka on elimistön polttoaine-ja itse liputan tavallisen kotiruuan nimeen. Esimerkiksi laihduttaessa tehdään 80% tuloksista ruokavaliolla, liikunnalla vain 20%. Kenenkään kroppa ei silti kestä jatkuvaa diettaamista. Todellinen haaste kohdataan siis keittiössä-kuinka rakentaa lautaselle täysipainoinen ateria, joka antaa käyttöön tarpeeksi ravintoaineita? Mielestäni ruokaympyrä ja -pyramidi toimivat sellaisen kasaamisessa hyvin. Ja hei-tavallisen treenaajan ei todellakaan tarvitse punnita ruokamääriään. Sen sijaan keskittyisin kropan ja senhetkisen nälän kuuntelemiseen. Ihmisen keho on oikeastaan aika viisas-kun kuuntelet sitä, se kyllä kertoo minkä verran ruokaa on tarpeeksi. Syödään terveellistä kotiruokaa sen verran että nälkä lähtee-kroppa pitää itse huolen lopusta.

Hedelmäsalaatit-omnomnomnomnom....

Lepo-sillä on aivan valtava merkitys kehityksen ja palautumisen kannalta. Unen määrästä on paha mennä sanomaan yhtään mitään, ihmiset kun ovat unentarpeen suhteen niin erilaisia. Lienee kuitenkin sanomattakin selvää, että paljon treenaavan ja muutenkin aktiivisen ihmisen levontarvekin on suurempi kuin passiivisella nurkkajumalanpalvojalla. Ilman riittävää lepoa kroppaa uhkaa ylirasitustila, josta palautuminen ei enää olekaan mikään helppo homma. Avain kehitykseen on oikea tasapaino terveellisen ravinnon, treenin ja levon välillä.

Kuva: http://media-cache-ak0.pinimg.com/736x/58/6e/30/586e30050ace81f7516192af13ffb3cc.jpg

Loput tehdäänkin sitten treenillä. Nää on taas niitä asioita, joiden määrä jokaisen täytyy räätälöidä itselleen sopivaksi. Mulle se on normaalisti noin 5-8 treeniä viikossa, 5-6 päivälle jaoteltuna. Treenienkin suhteen kannattaa kuunnella omaa kroppaa-olenko syönyt tarpeeksi, nukkunut tarpeeksi, onko olo kokonaisuudessaan otollinen treenaamiselle? Kroppa kyllä kertoo, jos se tarvitsee lepoa ja on parempi jättää treenit sillä kertaa väliin. Mulla ainakin on välillä sellaisia päiviä, että olin suunnitellut treenaavani, mutta olo ei fyysisesti tai henkisesti ollut sopiva moiseen. Kuitenkaan jokaisen ''laiskottaa''-päivän takia en jätä treenejä välistä-omalta mukavuusalueeltaan kun pitäisi kuitenkin pystyä poistumaan jos kehittyä haluaa ;)

Siellä keikkuu.